Kiinteä toimipaikka
Pohjoismaisessa verosopimuksessa on kiinteän toimipaikan määritelmä. Kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan paikkaa, josta yrityksen toimintaa kokonaan tai osittain harjoitetaan. Kiinteän toimipaikan muodostaa esimerkiksi- yrityksen johtopaikka
- sivuliike
- toimisto
- tehdas
- työpaja
- kaivos, öljy- tai kaasulähde, louhos tai muu luonnonvarojen ottopaikka
Rakennus-, asennus- tai kokoonpanohanke, tai toiminta, joka käsittää tällaisen hankkeen yhteydessä harjoitetun suunnittelun, valvonnan, neuvonnan tai muun avustavan henkilöstöpanoksen, muodostaa kiinteän toimipaikan, mutta vain jos hanke tai toiminta kestää yli kaksitoista kuukautta samassa paikassa.
Kiinteän toimipaikan muodostaa myös yrityksen lukuun toisessa Pohjoismaassa
toimiva edustaja, joka valtakirjan nojalla säännöllisesti tekee yritystä sitovia
sopimuksia, niin kutsuttu epäitsenäinen edustaja.
Yritykselle ei synny kiinteää toimipaikkaa vain siitä syystä, että se harjoittaa
liiketoimintaa toisessa Pohjoismaassa meklarin, komissionäärin tai muun
itsenäisen edustajan välityksellä, kun sellaiset henkilöt toimivat tuolloin
tavanomaisen liiketoimintansa puitteissa.
Työvoiman vuokraus
Työvoiman vuokraus on määritelty pohjoismaisessa verosopimuksessa. Työntekijää pidetään vuokrattuna, kun joku (vuokranantaja) asettaa hänet käytettäväksi työn tekemistä varten toisen henkilön (toimeksiantajan) toisessa sopimusvaltiossa olevassa liiketoiminnassa. Tällöin edellytetään, että toimeksiantaja asuu tässä toisessa valtiossa tai että hänellä on siellä kiinteä toimipaikka ja että vuokranantaja ei vastaa työn tuloksesta eikä kanna siihen liittyvää riskiä.
Ratkaistaessa kysymystä, onko työntekijää pidettävä vuokrattuna, on tehtävä kokonaisarviointi, jossa erityisesti otetaan huomioon:
- kuuluuko työn yleinen johto ja ohjaus toimeksiantajalle,
- tehdäänkö työ työpaikalla, joka on toimeksiantajan määräämisvallan alainen ja josta hän vastaa,
- lasketaanko vuokranantajalle suoritettava hyvitys käytetyn ajan mukaan tai muun, hyvityksen ja työntekijän saaman palkan välisen yhteyden perusteella,
- asettaako toimeksiantaja suurimman osan työvälineistä ja tarvikkeista käytettäväksi, ja
- jos vuokranantaja ei yksipuolisesti määrää työntekijöiden lukumäärää ja
niiden soveliaisuutta.